Ohoh, ostin vahingossa kantoliinan. Piti vaan katsella... Mutta rakastuin! Onneksi ostin myös kaverin tulevalle vauvalle jotain "pientä", niin ei tarvitse selitellä miksi meille tulee kohta vaippatalon paketti postissa. Ja kyllähän noita tarvikkeita on kasaantunut muutenkin vuosien aikana. Juuri kannoin turvaistuimen vintille. Eipähän tarvitse sitten (kun? jos? helmikuussa!?) sijoittaa niin paljon.
Tässä vielä linkki kantoliinan kuvaan.
http://www.vaippatalo.fi/cat/images/boba_wrap-pink-500_1111_637.jpg
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Vähän jännittää...
Tällä kertaa tämä valeraskaus alkaa tuntua jo epäilyttävän aidolta. Negatiivinen testi tosiaan tuli, vaikka kontrolliviivaakaan tuskin erotti. En ole vielä uskaltanut tehdä uutta koska jos minä tiedän raskaudesta, joudun kertomaan Ukolle ja jos se ottaa samanlaisen asenteen kuin viimeksi, alkuraskaudesta tulee helvettiä. Joten leikin olevani raskaana vielä pari, kolme viikkoa ja jos kuukautisia ei ole kuulunut, teen uuden testin. Eipä tarvitse odottaa ultraakaan niin kauan.
Mutta, niin. Oksensin lauantaina mennessäni töihin! Ja tänään pamahtivat rinnat kipeäksi. Enkä pysty käymään paskalla kun nipistelee vatsaa kun ponnistelee. Ja ostin kolme pussia salmiakkia. Eikä tee mieli tupakkaa. Oliskohan jo tärpännyt.... :))) Viikkoja olisi 5+5 jos tämä olisi totta, joten olen ihan hissukseen ja myhäilen tänne keskenäni. Katsotaan nyt...
Mutta, niin. Oksensin lauantaina mennessäni töihin! Ja tänään pamahtivat rinnat kipeäksi. Enkä pysty käymään paskalla kun nipistelee vatsaa kun ponnistelee. Ja ostin kolme pussia salmiakkia. Eikä tee mieli tupakkaa. Oliskohan jo tärpännyt.... :))) Viikkoja olisi 5+5 jos tämä olisi totta, joten olen ihan hissukseen ja myhäilen tänne keskenäni. Katsotaan nyt...
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Ja taas...
negaa pukkaa. Tai siis minähän näen siinä viivan, mutta ei se siinä oikeasti ole. Ärsyttävää kun tietää olevansa hölmö ja näkevänsä harhoja. Ehkä se vuoto alkaa tänään.
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Ukko on taas pois!
Meillä on aikaa vievä harrastus. Tai Ukolla on. Kesälomat on pätkitty muutaman päivän mittaisiksi pitkin kesää. Reissuun lähdetään suoraan töistä ja kotiin tullaan viimeisillä mahdollisilla tunneilla. "Reissu" voi tarkoittaa viikonloppua tai kahta viikkoa kerrallaan. Arki-illat ja viikonloput hän on poissa, hyvä jos ehtii kotiin nukkumaan. Mukaan pääsee jos jaksaa hengailla kummallisissa huuruissa ja auringonpaisteessa koko viikonlopun nääntyen nestehukkaan, juotavaksi kun lähinnä olisi kaljaa tarjolla. Ihmiset tiuskivat toisilleen kiireessä ja kuumassa. Jos sataa, mitään ei tapahdu ja kaikki nukkuvat. Parhaassa tapauksessa ilmassa väreilevä jännitys päättyy alle 6 sekunnin jälkeen riemuun, jonka jälkeen alkaa taas kiire ja tiuskiminen.
Tämä ei ole kaljanjuontikilpailu, tämä on kiihdytysajoa. Se pahanhajuinen ja kamalaa meteliä pitävä harrastus varastaa mieheni joka kesä. Jään yksin kotiimme hoitamaan koiraa, sisustamaan, neulomaan ja siivoamaan. Tämä on myös mieheni mukaan suurin syy, miksi lapsia ei voi hankkia. Kun on niin paljon pois. Ihan vinkkinä, mukana reissaa jo nyt yksi lapsiperhe joka on homman saanut toimimaan. Miksi me emme saisi? Eikä se kolmen kuukauden vuosittainen yksinhuoltajaelämä välttämättä maailmaa kaataisi jos emme tottuisi reissaamaan lapsen kanssa. Miehen näkökulmasta tosin olisi inhottavaa olla pois lapsen luota niin paljon, mutta voihan ne viikonloput ottaa vaikka lomana perhe-elämästä. ;)
Tämä ei ole kaljanjuontikilpailu, tämä on kiihdytysajoa. Se pahanhajuinen ja kamalaa meteliä pitävä harrastus varastaa mieheni joka kesä. Jään yksin kotiimme hoitamaan koiraa, sisustamaan, neulomaan ja siivoamaan. Tämä on myös mieheni mukaan suurin syy, miksi lapsia ei voi hankkia. Kun on niin paljon pois. Ihan vinkkinä, mukana reissaa jo nyt yksi lapsiperhe joka on homman saanut toimimaan. Miksi me emme saisi? Eikä se kolmen kuukauden vuosittainen yksinhuoltajaelämä välttämättä maailmaa kaataisi jos emme tottuisi reissaamaan lapsen kanssa. Miehen näkökulmasta tosin olisi inhottavaa olla pois lapsen luota niin paljon, mutta voihan ne viikonloput ottaa vaikka lomana perhe-elämästä. ;)
Viime vuonna mukana reissussa, rv12+0.
Tommonen turvotusraskaus takas, kiitos :)
Väsyttää
Olen niiiiiiiiin väsynyt tähän ainaiseen menkkamyöhästelyyn! Tänään jos ei ala, on vuoto vielä viime kierrostakin (melkein viikon myöhässä jo viime kerralla). Puolet ajasta tuijottelen into pinkeänä mahaa ja kuulostelen, josko alkaisi jo nipistelemään mutta pian toiveajattelutuokion jälkeen sanon itselleni, ettei se ole mahdollista. Miten voisin muka olla tässä kierrossa raskaana, kun seksiäkin on harrastettu vähemmän kuin vuoteen jonka aikana ei ole tärpännyt. Hitto kun ei tiedä miten päin olisi. Aamulla testaan, jos ei töissä ala.
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Yksin yhdessä
Kun palasin yhteen mieheni kanssa vuoden eron jälkeen, kerroin etten halua odottaa lapsen yrittämistä kovin kauaa. Alle vuoden sisällä hän lupasi aloittaa suunnittelun, joka olisi siis sisältänyt esim. päämäärien ja taloudellisen tilanteen kartoittamista ennen ehkäisyn pois jättöä. Vuosi tuli ja meni eikä keskenmennettä vahinkoa luukuunottamatta tässä talossa ole lapsista kuultukaan. Ei, vaikka välillä yritän vihjailla että toive on edelleen vahva. Ei, vaikka olen suoraan kysynyt milloin tämä lupaus täytetään. Ei me lapsista taidettu puhua edes raskaana ollessani. Olen alkanut kuvittelemaan, että olen jotenkin mielenvikainen tämän "pakkomielteen" kanssa, miksi kukaan haluaisi jäädä suhteeseen missä ei lupauksia pidetä tai haluta sitoutua toiseen ja perheeseen. Kunnes iltasanomat pelasti minut, meitä on muitakin! Muitakin, jotka haluavat lapsen yksin parisuhteessa. Ihanaa! Tai siis ihanaa olisi jos meitä ei olisi ollenkaan. Mutta on mukavampi kärsiä kun tietää muidenkin kärsivän samassa tilanteessa.
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/eiko-kumppanisi-halua-lasta/art-1288472014338.html
Artikkelissa mainittuihin lapsenvastaisuuden syihin ("Olet hullu jos et halua!") en ota kantaa, vaikka uskonkin Ukon vastahakoisuuden johtuvan juurikin peloista ja mahdollisista lapsuuden perhemalleista. Kyllä se sitten pelkonsa voittaa kun uusi vahinko tapahtuu..?
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/eiko-kumppanisi-halua-lasta/art-1288472014338.html
Artikkelissa mainittuihin lapsenvastaisuuden syihin ("Olet hullu jos et halua!") en ota kantaa, vaikka uskonkin Ukon vastahakoisuuden johtuvan juurikin peloista ja mahdollisista lapsuuden perhemalleista. Kyllä se sitten pelkonsa voittaa kun uusi vahinko tapahtuu..?
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Illanistujaiset
Eilen olin "lähiömutsien" illanistujaisissa. Näin he siis itse itseään kutsuvat. Nämä yh-mammat, jotka kittaavat kaljaa päivittäin lasten nukahdettua. Ostarin juopot ovat kaikki näiden baarikavereita, ja baarissa sitä aikaa tuleekin vietettyä viikoittain, "kun mullakin täytyy olla omaa aikaa". Joka viikonloppu? Miksi? Päätit tehdä lapsen, hoida se. Eniten vituttaa tämä asenne "vain äiti voi ymmärtää". Näin on varmasti monen asian kanssa: äidinrakkaus, synnytystuskat, suuri huoli, baby blues, mökkihöperyys jne. Mutta itse en menisi äitiydellä kehumaan jos en lapseni kanssa halua viettää yhtäkään viikonloppua, kalja ja kaverit menevät aina edelle ja lyhyen pinnan takia kommunikointi lapsen kanssa jäisi rääkymisen tasolle. Puhuttiin koulunkäynnistä ja nämä olivat kaikki niitä likkoja jotka "vetivät maikkoja pataan" ja keskiarvo roikkui jossain kutosen kulmilla. Olin ainoa koko porukasta, joka on edes harkinnut, saatika hakenut korkeakouluun. Aivan käsittämätöntä että nämä "vastuulliset aikuiset" roikkuvat Kelan tukien varassa, eikä aikomustakaan tehdä asialle mitään. Kyllä, täältä lapsettomana huutelen vaikken voi tietää kuinka raskasta se lähiöyyhoo-elämä on. Ukko kysyikin eilen "Onko vähän ulkopuolinen olo näiden lähiöäitien keskellä?" Kyllä on, ja olen helvetin ylpeä siitä.
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Eipä tärpännyt
...vieläkään. Jälleen kerran, noin tunti raskaustestin ostamisen jälkeen (en onneksi ehtinyt tehdä, säästän ensi kiertoon) kuukautiset alkoivat. Vai alkoivatko? Käsittämättömän säälittävää tiputtelua normaaliin niagaraan verrattavissa olevaan vuotoon. Tätäkö tässä on nyt odoteltu? Muutamaa pientä tippaa 34 päivän kierron jälkeen. Eihän näin pitkää kiertoa ole olemassa! Jumaliste että ottaa päähän. Nuo pienet rusehtavat tipat tulivat ja pilasivat haaveilun ja odotuksen.
maanantai 14. toukokuuta 2012
47 tuntia ja 40 minuuttia
... ovat siis kuukautiset myöhässä! Tekisi jo mieli rynnätä hakemaan testejä. Mutta en uskalla. Se raastava pettymys ja tyhjyys, kun testiin tulee vain yksi viiva. Tai siis minähän näen siinä aina kaksi viivaa, harhainen kun olen. Mutta oikeasti on vain yksi. Viime vuonna sain tietää kun menkat oli viikon myöhässä, ja Suomi oli voittanut jääkiekon MM-kisat. Se oli hieno viikko. Jos Suomi voittaisi taas niin niin ehkä olisin taas raskaanakin? Ihanaa, Leijonat!
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Huomenta
Hämärää huomenta prinsessalta! |
Minä en enää ole väsynyt!
Käsitöitä
Sotkuhousut takaa, missä kaikki persoonalliset kohdat |
Olen aina ollut käsityöihmisiä, mutta on tuntunut hölmöltä neuloa sukkia ja lapasia varastoon niin neulominen on jäänyt vähemmälle. Lähiaikoina olen kuitenkin innostunut, kun ystävälle on saapumassa vauvalähetys alustavasti 30.8. (Pieni olohuoneemme onkin tästä syystä muuttunut hengenvaaralliseksi sukkapuikkoloukoksi!) Kaikennäköisiä visioita on uudelle vaaville, joita en tässä voikaan paljastaa (tämä mamahan ei niitä vielä saa nähdä, vaikka onkin jo kuullut paljon) ja valmiitakin tumppuja ja sukkia on. Tänään sain ensimmäiset potkuhousut valmiiksi, jotka ristinkin "Sotkuhousuiksi" vielä vähän hakusessa olevan neuletaidon vuoksi. Toiset housut ovatkin jo kovaa vauhtia tulossa ja onnistuneen oloinen työn jälki johtunee siitä, että tein tällä kertaa ohjeen mukaan (Tiuhtis-pöksyjen suosittu ohje:
http://www.kestovaippainfo.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=93929).
Innostuinkin neulomisesta niin, että tänään piti käydä kaupoissa etsimässä uusia, kivoja lankoja ja kaikennäköisiä tilpehöörejä uusiin käsitöihin. Oulunkylän kauppakeskusesta löytyikin ystävän esittelemänä huiman kokoinen lankakauppa, josta pääni meni ihan pyörälle ja päädyinkin ostamaan vain yksiin potkiksiin langat ja menemään myöhemmin järkytyksestä selvittyäni uudelleen katselemaan. Samalla reissulla suunta vielä Itikseen nappikauppaan hakemaan nappeja ja nauhoja, taas joutui vähän jarruttelemaan jos aion syödä vielä ensi viikollakin. Itiksessä pyöriessä tarttui vielä Faunattaresta pienelle hauvaprinsessallekin jotain hauskaa, jonka ostamista olen jo harkinnut vähän pidempään. Sattuipa hyvä tuuri, että juuri meidän prinsessa ei välitä, vaikka mamma pukee vähän väliä mitä ihmeellisimpiä vaatteita ja muuta rekvisiittaa. Puku on tosin juuri sen verran istuva, ettei huppu ihan yletä päähän, joten näyttää siltä kuin jättisammakko yrittäisi syödä koiran...
Hirviösammakon uhri |
PS. Huomasinpa kirjoitettuani, että tämä kuvien siirtely tekstin keskellä ei ole mitään helppoa hommaa. Hermot meni mutta onpahan ainakin siellä päin, mihin ne halusin.
tiistai 8. toukokuuta 2012
Harhaluuloja
Tänään oli taas kummallisia fiiliksiä. Koko päivä meni iloisesti hymyillen, kunnes Ukko kertoi käyneensä katsomassa tuttavan "pikku vauvelia"(poika 3kk). Itku tuli, ja moneen kertaan. On ne kivoja kun ei ole omia..? Mutta asiaan: Höpöksi olen tullut, tänään taas koko päivän ihmetelly oloja ja nipistelyjä. Todellisuudessahan mua vaan pierettää niin -keleesti.
Elän noin puolitoista viikkoa kuukaudesta harhaluuloisena, mielikuvitusmaailmassa. Se tekee vuodessa 18 viikkoa tai 4 ja puoli kuukautta. Vähän ovulaation jälkeen alkavat oireet ja maailma särkyy kuukautisten alkamiseen. Ovishan meni jo päälle viikko sitten, ja tässä on harhoja ollut jo muutaman päivän.
Keskenmenon jälkeen olen jokaisessa kierrossa ollut raskaana: kylläpäs pissattaa ja oksettaa (pahoinvointi on nykyään jokapäiväistä...), rinnat ovat vähän arat, vatsassa nipistelee ja muljuu (...pierukaasut!), väsyttää, ärsyttää, ja kuukautiset on kohta ainakin 2 tuntia myöhässä! Tässä kierrossa ei tosin vielä ole, mutta kyllä niillä on ollut tapana aina pelästyttää päivällä tai parilla. Viikon päästä taas jännätään. Jännätään niin että ne viimeistään stressin takia myöhästyy.
"Jos odotan päivän ennen kuin teen testin. Ehkä parempi odottaa viikko." ja seuraavaksi nähdäänkin apteekin kassalla raskaustesti kädessä. Tai kasa niitä. Se ensimmäinen voi olla väärä negatiivinen. Tai neljä ensimmäistä. Nythän testejä voisi hakea jo valmiiksi tänne kotiin jos niitä ei tarvitsisi aina piilottaa.
Elän noin puolitoista viikkoa kuukaudesta harhaluuloisena, mielikuvitusmaailmassa. Se tekee vuodessa 18 viikkoa tai 4 ja puoli kuukautta. Vähän ovulaation jälkeen alkavat oireet ja maailma särkyy kuukautisten alkamiseen. Ovishan meni jo päälle viikko sitten, ja tässä on harhoja ollut jo muutaman päivän.
Keskenmenon jälkeen olen jokaisessa kierrossa ollut raskaana: kylläpäs pissattaa ja oksettaa (pahoinvointi on nykyään jokapäiväistä...), rinnat ovat vähän arat, vatsassa nipistelee ja muljuu (...pierukaasut!), väsyttää, ärsyttää, ja kuukautiset on kohta ainakin 2 tuntia myöhässä! Tässä kierrossa ei tosin vielä ole, mutta kyllä niillä on ollut tapana aina pelästyttää päivällä tai parilla. Viikon päästä taas jännätään. Jännätään niin että ne viimeistään stressin takia myöhästyy.
"Jos odotan päivän ennen kuin teen testin. Ehkä parempi odottaa viikko." ja seuraavaksi nähdäänkin apteekin kassalla raskaustesti kädessä. Tai kasa niitä. Se ensimmäinen voi olla väärä negatiivinen. Tai neljä ensimmäistä. Nythän testejä voisi hakea jo valmiiksi tänne kotiin jos niitä ei tarvitsisi aina piilottaa.
maanantai 7. toukokuuta 2012
Aina raskaana
Hei!
Minä olen se nuori nainen, joka...
... itkee lastenvaateosastolla
... tulee lääppimään vauvamahaasi kadulla
... hengailee puiston reunalla tuijottaen lapsikatrastasi
... ajaa päin toista autoa tuijottaen lapsikatrastasi
... kuullessaan raskaudestasi käytännössä muuttaa luoksesi asumaan
... tarjoaa apua KAIKESSA lapseen liittyvässä (voin myös yrittää imettää jos et itse jaksa!)
... kyselee myös tuntemattomilta vastasynnyttäneiltä repeämiset, imetyksen onnistumiset, pisteet ja muut henkilökohtaiset asiat.
Minä olen AINA raskaana. Tai siis en oikeasti. Luulen vain.
Minä olen se nuori nainen, joka...
... itkee lastenvaateosastolla
... tulee lääppimään vauvamahaasi kadulla
... hengailee puiston reunalla tuijottaen lapsikatrastasi
... ajaa päin toista autoa tuijottaen lapsikatrastasi
... kuullessaan raskaudestasi käytännössä muuttaa luoksesi asumaan
... tarjoaa apua KAIKESSA lapseen liittyvässä (voin myös yrittää imettää jos et itse jaksa!)
... kyselee myös tuntemattomilta vastasynnyttäneiltä repeämiset, imetyksen onnistumiset, pisteet ja muut henkilökohtaiset asiat.
Minä olen AINA raskaana. Tai siis en oikeasti. Luulen vain.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)